lauantai 18. tammikuuta 2014

Toista vuotta biotekniikan opiskelijana.

Opinnoissani on kiirettä, mutta päivittelen/jatkan blogia  kun lisää informaatiota/jänni tutkimuksia/julkaisuja tulee :)

lauantai 28. syyskuuta 2013

Mielenkiintoinen juttu iltalehdessä

http://www.iltalehti.fi/terveys/2013092717541629_tr.shtml

Oluthiiva valtasi suoliston - miehelle kestohumala

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Ensimmäinen vuosi biotekniikan opiskelijana takana [HAMK- Bio- ja elintarviketekniikan ko.]

Saa nähdä mitä syksyllä tapahtuu. Tutustuimme biotekniikan tunnilla  bioreaktorin toimintaan  ja veikkaan, että seuraavana lukuvuonna pääsemme kokeilemaan fermentointia. Olemme tietysti mikrobiologian ja biohygienian tunnilla pääseet kokeilemaan mikrobien viljelyä ja erilaisia analysointi tekniikoita. Hieno ja mielenkiintoinen ja kasvava ala tämä bio-ja elintarviketekniikka.

Suosittelen kaikille, jotka pitävät kemiasta ja mikrobien parissa touhuilusta. Alan opiskelu on insinööritasoa ja siksi lukion pitkämatematiikka, kemia ja fysiikka ovat todella hyödyllisiä alasta kiinnostuneille. Lisäksi muiden opiskelijoiden kanssa tehdyt laboratorioryhmätyöt  [ja muu aika :) ] ovat olleet suurta iloa!

Vaikka minulla itsellä on mieli lääketieteellisen valintakokeissa pidän tästä koulutusohjelmasta todella paljon, joten voi olla, että mikäli en lääketieteelliseen vielä pääse opiskelemaan, niin valmistun täältä bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi ja myöhemmin mahdollisesti lääketieteelliseen tai yliopistoon lukemaan mikrobiologiaa  / täydentämään tutkintoa.

Hiivat kuitenkin vieläkin kiinnostavat minua opiskelijana, joten ajattelin hakea myöhemmin töitä suomen hiivat Oy:ltä  kesätöitä ja mahdollisesti suunnata ulkomaille vaihtoon "esim mikrobiologian opettajan ehdottamana Puolan Yliopistoon, sillä Puolassa kuulemani mukaan tutkitaan paljon hiivoja"

 Nyt kuitenkin siirryn vapun viettoon kavereiden kanssa ja jatkan pääsykokeisiin lukua. Jatkan toki  blogin kirjoittamista, mutta saa nähdä minne päädyn.  Veikkaan, että pysyn tässä koulutusohjelmassa, mutta jos pääsen lääketieteelliseen niin jatkan sitä kautta blogiani. Onneksi ei ole kiire vielä mihinkään ja elämä kuitenkin turvattu vielä kolmen vuoden insinööriopiskelulla.

Nyt kuitenkin minun osalta : Klara Vappen! :) (bara vatten hela natten - NOT)




torstai 28. maaliskuuta 2013

Infektio ja inflammaatio

Taistelu patogeeneja vastaan käydään tulehdusreaktion avulla.

Infektio tarkoittaa patogeenin tunkeutumista vieraan isäntälajin elimistöön sisä tai ulkopuolelta aiheuttaen tulehdusvasteen. Infektiot häiritsevät solun toimintaa ja metaboliaa, ja voi johtaa hallitsemattomana kuolioon tai jopa kuolemaan, kuten esim: aids:ssa.

Inflammaatio(tulehdus) on taas elimistön reaktio kudosvaurioon, jonka voi aiheuttaa patogeenien aiheuttama infektio  tai  esim: korkeat lämpötilat, säteily, allergeeni tai radioaktiiviset aineet.


Ihminen kliiniset oireet tulehduksiin ovat usein punoitus, turvotus, kuumoitus ja kipu.


Tulehdukset voivat olla akuutteja tai kroonisia, joita voivat esim: homeet ja hiivat aiheuttaa.

Hiivasolun rakenne aineet ja kasvatus







Teollisesti hiivaa kasvatetaan hapen ja sokerin ( sakkaroosin ) avulla kasvatusalustalla, joka koostumus on melassia [198 kg], ammoniakkia [ 10,5 kg], kaliumdivetyfosfaattia [8,75 kg], magnesiumsulfaattia [0,75 kg], biotiinia [ 50 mg], kalsiumpantotenaattia[ 10 mg] tai inositolia [10 g].

 Sakkaroosi  [ 200g] + ammoniakki [ 10,4g] + happi [ 102,4 g ]
 ---> hiiva [ 100 g] + hiilidioksidi [ 145,2g] + vesi [ 77,2 g]

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Hiiva saatiin tuottamaan raskaita alkoholeja entistä tehokkaammin – tulevaisuuden biopolttoaineiksi?

Mielenkiintoinen artikkeli

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/hiiva+saatiin+tuottamaan+raskaita+alkoholeja+entista+tehokkaammin+ndash+tulevaisuuden+biopolttoaineiksi/a881069


lauantai 9. maaliskuuta 2013

Soluvaurio

Solut ovat toiminnallisia yksiköitä elävillä organismeilla. Ne jaetaan prokaryootteihin (esitumalliset) ja eukaryootteihin (aitotumalliset). Solut koostuvat soluelimistä, jotka hallinnoivat solua.

Kun solun sopeutumiskyky ylittyy niin solut voivat vaurioitua. Vaurioituminen voi johtaa solun kuolemaan (nekroosiin eli kuolioon), mikä voi johtua kemiallisista kuten toksiineista, palovammoista tai liiallinen rasitus solulle. Hapenpuute (verenkierron estyminen) voi myös aiheuttaa nekroosia.

Nekrooseja on eri tyyppejä : (koagulaationekroosi, kollikvaationekroosi, kaseaationekroosi ja rasvanekroosi).

Huomioi että apoptoosi on hallittu solukuolema, joka on tärkeä ilmiö ja homeostaasin ehto. (huom: lysosomin tehtäviin kuuluu myös apoptoosi)

Punasolut ovat hyvä esimerkki, miten solut voivat diffuusion seurauksena vaurioitua. Diffuusio ilmiönä pyrkii tasapainottamaan solun sisäisen ja ulkoisen aineiden väliset pitoisuudet päästämällä solukalvon läpi molekyylejä. Hyvä esimerkki löytyy (Bios 2 -WSOY kirjasta) punasoluista ja osmoosista. Jos punasolut asetetaan liuokseen jonka väkevyys on suuri tai pienempi kuin punasolun sisäinen pitoisuus, niin tällöin punasolu pyrkii tasapainottamaan pitoisuudet päästämällä vettä osmoottisesti solukalvonläpi. Tällöin väkeväliuos saa lisää vettä solun sisältä laimentaen liuosta, jolloin punasolu rutistuu. Jos taas liuoksen väkevyys on pienempi, niin reaktio tapahtuu toisinpäin, jolloin punasolun sisäistä pitoisuutta pyritään laimentamaan ja solu ottaa vettä sisään turvoten.
Ilmiö voi rutistaa soluja tai turvottaa, jolloin solu voi rikkoutua.

Solukalvolla on siis tärkeä tehtävä solun ylläpitoon, sillä jotenkin soluelimet on pidettävä koossa, eli solukalvolla ja seinällä. Nämä kalvot rakentuvat fosfolipidikerroksista, joilla on hydrofobinen ja hydrofiilinen pää. Lisäksi erilaiset proteiinit (mm: ionipumput, rakenneproteiinit ja respetorit) sijoittuvat kalvolle ja osallistuvat aineiden kuljetukseen kalvon/seinän läpi.  Eläinsoluilla ei ole soluseinää, mutta bakteereilla on  usein solukalvon lisäksi soluseinä ja

Solut voidaan siis hajoittaa esim: tuhoamalla solukalvo/seinä. Näin esimerkiksi hoidetaan hiivasienitulehduksia "Candida Albicans". Jolloin lääkkeellä pyritään tuhoamaan sienen soluseinän avulla sienisolu.

Kuitenkin muiden solujen vaurioinnin estämiseksi on keksitty aineita, joilla pyritään spesifiseen  lääkitykseen. Eli esim: Candida Albicansilla on tiettyjä proteiineja solussa, jolloin lääkeaine tuhoaa vain niitä soluja joilla on tyypillisiä vain Candida Albicans hiivalle.

Eksotoksiinit ovat mikrobien erittämiä toksiineja. Ne ovat haitallisia muille organismeille ja näin hyödyntää omaa lisääntymistä. Ne voivat aiheuttaa solutuhoa, estää solujen kasvua tai häiritä solu metaboliaa ( aineenvaihduntaa ).

Endotoksiineja syntyy taas gramnegatiivisten bakteerien hajotessa, jolloin bakteerin ulkokalvon toksiinit vapautuvat (usein lipopolysakkaridi, joka toimii endotoksiinina ja aktivoi solun immuunijärjestelmän). Tämän LPS:n lipidiosa "lipidi A" aiheuttaa infektion aikana isäntäelimistössä toksisia reaktioita: kuumetta, valkosolujen ja verihiutaleiden niukkuutta, sekä mahdollisen sokki tilan (endotoksiinisokki).

Hermomyrkky (neurotoksiinit) estävät neuronien toimintaa, jotka vastaavat lukuisista elimistön toiminnasta. Näin toksiinit aiheuttavat usein pahoinvointia, aivotoiminnan häiriöitä ja autonomisen hermostoon liittyviä ongelmia. Ne voivat olla akuutteja tai kroonisia vaikutuksia. Raskasmetallit aiheuttavat usein kroonisia vaikutuksia, sillä niillä on tapana varastoitua elimistöön.



Altistuminen patogeeneille voi aiheuttaa täten kudos/soluvaurioita, jolloin patogeeni aiheuttaa tulehdusvasteen isäntälajissa.






Hyviä lähteitä solujen elämään on aluksi lukion biologian kirjat ja www.solunetti.fi ,